Tervas hirsisaunan tarina
Kesäinen päivä paistaa 10-vuotiaan pojan poskille. On vuosi 1946 erämaajärven rannalla Ylikiimingissä. Matti soutaa tutkimaan vastarannalta nousevia savukiehkuroita ja näkee suuren savuavan, sammalilla vuoratun kumpareen. Vierellä makoilee piippua poltellen vanha mies, tervanpolttaja. Vuosisatojen ajan tervalla on ollut tärkeä rooli tervakaupunki Oulun, lähiseudun ja Kainuun hyvinvoinnille. Tervahauta tuoksuineen painuu vahvana pienen pojan mieleen.
Metsurina ollessaan metsä ja puut tulevat Matille tutuiksi ja työn ohessa hän veistää hirsistä savusaunoja. Sitten tulee tervan aika. Vuonna 1990 Matti apujoukkoineen aloittaa tervanpolton yleisötapahtumana Ylikiimingissä. Tervahauta kerää ympärilleen satoja kotiseutuperinteestä kiinnostuneita. Joukossa on myös Matin 10-vuotias pojanpoika Elia, johon tervantuoksuisen papan erityislaatuinen puun arvostus ja tuntemus tekee suuren vaikutuksen. Näytöksissä poltettua tervaa tarvitaan yhä lähiseutujen kirkkojen puisten kattopaanujen suojaksi.
Tervanpolttoa on kiintoisaa ihastella. Harva katsoja kuitenkaan tietää, mikä määrä pitkäjänteistä työtä on tehty heidän eteensä ennen näytöstä. Nimittäin jo 3-4 vuotta aikaisemmin on metsässä kuorittu mäntyjä pihkaantumaan. Niistä on sitten saatu tervakset, tervahaudan raaka-aineet, luonnon ja taitavien käsien valmistelussa. 85-vuotias, jo 40 tervahautaa apureineen polttanut Matti on saanut Lotnikan, eli ylemmän tervamestarin arvon.
Matti on nyt kummina pojanpoikansa Elian yrityksessä, jonka hirsisauna sai luonnollisesti nimekseen Tervas. Puuosaaminen on siirtynyt yli sukupolvien. Tervas-saunoissa on hirsiveiston tietotaidon lisäksi tervaksien valmistuksen pitkäjänteisyyttä. Elia haluaa jatkaa isoisänsä alkamaa polkua ja tehdä hirisisaunan täysin valmiiksi asiakkaita turhaan rasittamatta. Syntyi ei vain Tervas® hirsisauna, vaan Täysvalmis™ hirsisaunakonsepti. Matti ja Elia Koistinaho toteavat yhteen ääneen, että hirsisauna on nyt valmis.
